Minustako psykologi?

09.07.2019

Yksi ammattiryhmä, sosiaalityöntekijöiden ohella, josta on pulaa Suomessa, ovat psykologit. Psykologeja koulutetaan Helsingin, Jyväskylän, Turun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Psykologin työ on vaativaa työtä, joka edellyttää hyvää koulutusta ja soveltuvuutta alalle. Sosiaali- ja terveysalan alan lupa- ja valvontavirasto Valvira myöntää laillistukset ja valvoo psykologien toimintaa yhdessä aluehallintovirastojen kanssa. Näin taataan, että jokaisella psykologin työtä tekevällä on riittävä koulutus ja ammattitaito (Psykologiliitto).

Käyttääkseen laillistetun psykologin nimikettä ja tehdäkseen psykologin työtä, tulee työntekijällä olla suoritettuna maisterin tutkinto, jossa pääaineena on ollut psykologia. Psykologien opinnot ovat muita maisteriopintoja pitempiä (150 op), sillä opiskeluun kuuluu 5 kuukauden pakollinen harjoittelujakso. Maisteritutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelijalla on mahdollisuus hakeutua psykologian jatko-opintoihin. Opiskelija voi myös jatkaa opintojaan psykoterapeutiksi tai hankkia erikoistumiskoulutuksen vaikkapa työ- ja organisaatiopsykologian, neuropsykologian tai lasten ja nuorten erikoispsykologiksi. Lue lisää erikoistumisesta täällä.

Mitä psykologin työ käytännössä on?

Psykologi on ihmisen mielen ja käyttäytymisen asiantuntija. Psykologin asiantuntijuus koostuu tieteellisestä ajattelusta ja tutkimusosaamisesta, psykometriikan tuntemuksesta, kliinisestä kokemuksesta, ihmisen kehityksen ja käyttäytymisen teoreettisesta tuntemuksesta sekä ymmärryksestä erilaisista sosiaalisista vuorovaikutusprosesseista aina kahdenkeskisistä suhteista organisaation ja yhteiskunnan tasolle saakka (Psykologiliitto).

Suuri osa psykologeista työskentelee kuntien tai kuntayhtymien palveluksessa. Työpaikkana voi olla esimerkiksi terveyskeskus, koulu tai muu oppilaitos, päiväkoti, perheneuvola, psykiatrian osasto tai poliklinikka.

Yksityisellä puolella psykologit voivat työskennellä työterveyshuollossa, kuntoutuslaitoksissa, psykoterapeutteina, työ- ja organisaatiopsykologian alan konsultteina tai jopa henkilöstöpäällikköinä.

Osa psykologeista toimii yrittäjänä oman toiminimen kautta esimerkiksi psykoterapeuttina. Löytyypä työkenttiä korkeakouluista tutkijoina, opettajina, Te-toimistoista ammatinvalinnan ja uraohjauksen tehtävistä sekä vankiloista.

Psykologeja tarvitaan myös liikennepsykologian, käytettävyystutkimuksen, urheilu- ja oikeuspsykologian sekä psyykkisen valmennuksen parissa (Psykologiliitto). Työkenttä on siis laaja!

Käytännössä työ eri työpaikkojen välillä vaihtelee. Voit lukea täältä mitä tekee vaikkapa neuropsykologi tai oikeuspsykologi.

Miten aloittaa psykologian opinnot?

Kymenlaakson kesäyliopistossa on mahdollista aloittaa nyt syksyllä 2019 psykologian perus- ja aineopinnot. Mikäli Sinulla ei ole vielä lainkaan psykologian opintoja pohjalla, aloitat perusopinnoista. Jos olet jo suorittanut perusopinnot, voit siirtyä aineopintoihin. Psykologian perus- ja aineopinnot (60 op) sisältyvät psykologian kandidaatin tutkintoon, joten suorittamalla ko. opinnot "etukäteen", lyhennät opiskeluaikaasi yliopistolla.

Keväällä 2020 voit hakea yhteishaussa yliopistoon psykologian tutkinto-opiskelijaksi. Suorittamasi psykologian opinnot sisällytetään suoraan opintoihisi, mikäli haet Itä-Suomen yliopistoon. Muissa yliopistoissa yliopisto arvioi itse, vastaavatko opintosi heidän opintojaan. Joskus toiseen yliopistoon joutuu opintoja täydentämään esimerkiksi ylimääräisellä tehtävällä, mutta muutoin opinnot pääsääntöisesti saadaan hyvin hyväksiluettua.

Mikäli Sinulla on jo aikaisempi maisterin tutkinto, voit hakea kevään 2020 yhteishaussa suoraan psykologian maisteriopintoihin, jos olet suorittanut psykologian perus- ja aineopinnot. Tällöin aikaisempi tutkintosi kattaa kandidaatin tutkinnon muut opinnot, ja pääset suoraan maisterivaiheeseen.

Olisiko tässä Sinulle uusi urapolku?