Psykologian aineopinnot 35 op (UEF)

1.1.2020 - 31.7.2021

Opintoihin on jatkuva haku!

Haluatko oppia ymmärtämään paremmin omaa ja muiden toimintaa? Psykologia on tiede, joka tutkii ja selittää ihmisten toimintaa ja toiminnan muutoksia. Psykologia on kiinnostunut siitä, miten ihminen ajattelee ja toimii, miten hän kokee elämänsä ja miksi hän tekee niin kuin tekee.

Psykologia antaa valmiuksia havainnoida ja ymmärtää monipuolisesti ihmisiä ja heidän toimintaansa vaikuttavia tekijöitä.

Psykologian tutkimuskohteena on siis ihminen. Kehityspsykologia tutkii sitä, miten ihminen kasvaa ja kehittyy sekä miten siihen voidaan vaikuttaa. Persoonallisuuspsykologia on kiinnostunut yksilön tavasta hahmottaa ja tulkita ympäristöä sekä toimia näiden tulkintojen mukaan. Kognitiivinen psykologia tarkastelee sitä, miten ihminen käsittelee tietoa, miten hän havainnoi, kokee, oppii, muistaa ja unohtaa. Neuropsykologiassa tutkimuskohteena on puolestaan aivojen ja käyttäytymisen välinen suhde. Myös mielenterveys, sen ylläpito ja häiriöt ovat psykologian mielenkiinnon kohteita.

Kohderyhmä: Psykologisia tietoja ja taitoja tarvitaan laajasti yhteiskunnassa ja omassa elämässä. Voidaankin sanoa, että psykologia hyödyttää kaikkia ihmisten kanssa työskenteleviä (mm. opetus- ja hoiva-ala, asiakaspalvelu, johtotehtävät, ihmisen tiedonkäsittelyyn liittyvät tehtävät kuten ohjelmistosuunnittelu). Myös lasten saanti ja tarve oman elämän ymmärtämiseen voivat johtaa psykologian opiskeluun.

Psykologian opinnot tukevat monenlaisia työtehtäviä ja toimintaa arjen muuttuvissa toimintaympäristöissä. Opinnot sopivat kaikille alasta kiinnostuneille, alan opintoja suunnitteleville ja muiden opintojen tueksi. Opinnot soveltuvat esimerkiksi:

  • henkilöstöjohdon tehtävissä toimiville,
  • vanhuspalveluissa työskenteleville,
  • opettajille tai
  • yliopisto-opintoihin ja tutkintoon tähtääville (psykologia) ja laajemmin sivuaineiksi.


Sisältö:    

Psykologian aineopintokokonaisuus koostuu seuraavista pakollisista (25 op) ja valinnaisista (10 op) opintojaksoista.

Pakolliset opintojaksot (25 op):

AY2240256 Persoonallisuuspsykologia (5 op)
AY2240255 Koulutuksen sosiaalipsykologia (5 op)
AY2240226 Sosiaalinen ihminen (5 op)
AY2240227 Elämänkulun psykologia I: Lapsuus ja nuoruus (5 op)
AY2240228 Elämänkulun psykologia II: Parisuhteet, perheet ja vanhemmuus (5 op)

Valinnaiset opintojaksot (10 op):

AY2240262 Työelämän psykologia I (3 op)
AY2240214 Työ- ja organisaatiopsykologia (3 op)
AY2240218 Riippuvuuskäyttäytymisen psykologia (3 op)
AY2240265 Terveyspsykologian perusteet (5 op)
AY2240267 Psykogerontologia (5 op)
AY2240221 Sosiaalipsykologian perusteet (3 op)

Suoritustapa: Oppimistehtävät, kirjatentit tai verkkotentit

Edeltävät opinnot: Perusopinnot 25 op tulee olla suoritettu ennen aineopintoihin ilmoittautumista.

Arviointi: Suoritukset arvioidaan asteikolla 0–5.

PERSOONALLISUUSPSYKOLOGIA 5 op

Sisältö: Opintojakso käsittelee persoonallisuuspsykologian keskeisiä teorioita, käsitteitä, lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä jäsentämällä persoonallisuuspsykologiaa klassikoista nykyteorioihin sekä tuoreeseen tutkimukseen.

Suoritustapa: kirjallisuuden tenttiminen.

Tentittävä kirjallisuus:
MacAdams, D. (2009). The Person. Introduction to the Science of Personality Psychology (5. laitos) JA
Aducate Moodle-kurssialueella ilmoitettava artikkelikokoelma
TAI
Cervone, D. & Pervin, L. A. (2014). Personality Psychology. International Student Version JA
Moodle-kurssialueella ilmoitettava artikkelikokoelma.

Tavoitteet: Opiskelija osaa mieltää persoonallisuuden psykologian kaikkea inhimillistä toimintaa tarkastelevaksi ja erilaisia ilmiöitä integroivaksi tutkimusalueeksi, hän osaa selittää ja vertailla persoonallisuuspsykologisia teorioita niiden taustalla olevien tutkimusmenetelmien, teorioiden kattamien ilmiöiden, niitä koskevan tutkimustiedon sekä niihin liittyvien sovellusten kannalta ja osaa selittää persoonallisuuden arvioinnin perusteita.

KOULUTUKSEN SOSIAALIPSYKOLOGIA 5 op

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään koulutuksen sosiaalipsykologian kysymyksiä, erityisesti koulutettavuuden perinteistä ja työllistettävyyden uutta diskurssia psykologian oppiaineen tutkimuksen valossa.   

Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen tai oppimistehtävät.

Kirjallisuus:
1) Duveen, G. & Lloyd, B. Gender identities and education: the impact of starting school. 1992. JA
2) Dweck, C. Self theories. 1999. TAI
3) Hart, S., Dixon, A., Drummond, M.J. & McIntyre, D. (eds.). Learning without limits. 2004. (myös e-kirjana)
sekä seuraavat artikkelit:
1) Räty, H. & Kasanen, K. 2014. Mistä puhutaan, kun puhutaan älykkyydestä. Teoksessa L. Myyry, S. Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.) Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 32-52). Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014: 18. Vantaa: Hansaprint.
2) Räty, H. & Snellman, L. 1998. Social representations of educability. Social Psychology of Education, 1, 359-373.

Opintojakson voi suorittaa kokonaan kirjatenttinä:
1) Duveen, G. & Lloyd, B. Gender identities and education: the impact of starting school. 1992. sekä toinen seuraavista
2) Dweck, C. Self theories. 1999.
3) Hart, S., Dixon, A., Drummond, M.J. & McIntyre, D. (eds.). Learning without limits. 2004.
Kahden kirjan lisäksi tentitään seuraavat artikkelit:
1) Räty, H. & Kasanen, K. 2014. Mistä puhutaan, kun puhutaan älykkyydestä. Teoksessa L. Myyry, S. Ahola, M. Ahokas & I. Sakki (toim.) Arkiajattelu, tieto ja oikeudenmukaisuus (s. 32–52). Sosiaalitieteiden laitoksen julkaisuja 2014: 18. Vantaa: Hansaprint.
2) Räty, H. & Snellman, L. 1998. Social representations of educability. Social Psychology of Education, 1, 359-373.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tulkita koulutusta ja koulun toimintaa sosiaalipsykologisista näkökulmista, etenkin sosiaalisten representaatioiden teoriaan pohjautuen. Opiskelija osaa myös eritellä koulutettavuuden sosiaalisten tulkintojen muotoutumista, sisältöjä ja vaikutuksia koulutusjärjestelmän eri toimijoiden näkökulmista.

SOSIAALINEN IHMINEN 5 op

Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan ’sosiaalisuutta’ ihmisessä sosiokognitiivisesta näkökulmasta: kuinka yksilö ryhmien jäsenenä, vuorovaikutussuhteissaan, sosiaalisissa asemissaan ja kulttuurissaan rakentaa sosiaalisten tulkintojensa (kuten asenteiden ja representaatioiden) kautta maailmaansa ja jäsentää toimintaansa. Keskeisiä sisältöjä ovat ryhmäjäsenyyksien merkitys sosiaalisen identiteetin ja kuuluvuuden muodostumisesta sekä sosiaalisen muutoksen dynamiikka.

Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu ja/tai oppimistehtävät.

Oppimateriaalit:
Hogg, M. & Vaugham, G. (2017, eds.) Social Psychology (8th Edition, luvut 2, 4, 8, 10, 11 ja 16, yhtensä n. 250 sivua) JA
Burr. V. Sosiaalipsykologisia ihmiskäsityksiä. Gummerus (160 sivua)
sekä yksi seuraavista:
Sammut, G., Andreouni, E., Gaskell, G. & Valsiner, J. (2015, eds.) The Cambridge Handbook of Social Representations (luvut 1, 2, 17, 18, ja 25, yhteensä n. 90 sivua) tai Dovidio, J.,
Hewstone, M. & Esses, V. (2010, eds.) The Sage Handbook of Prejudice, Stereotyping and Discrimination (luvut 1, 16, 19, 20 ja 23, yhteensä n. 90 sivua).

Tavoitteet: Opiskelija osaa selittää yksilön toimintaa sosiaalisissa ja historiallisissa yhteyksissään. Hän osaa analysoida yksilöä ryhmien jäsenenä ja suhteessa toisiin ryhmiin, kuvata sosiaalisen identiteetin rakentumista ja merkityksiä, eritellä ryhmien välisiä ongelmallisia suhteita kuten ennakkoluuloisuutta ja arvioida sosiaalisen muutoksen psykologisia aspekteja.

ELÄMÄNKULUN PSYKOLOGIA I: Lapsuus ja nuoruus

Sisältö: Opintojaksolla perehdytään lapsuuden ja nuoruuden kehitykseen ja kehitykseen vaikuttaviin biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin. Lisäksi opintojaksolla syvennetään viimeaikaiseen tutkimukseen perustuvien tieteellisten artikkeleiden avulla ymmärrystä lasten ja nuorten kehityksen keskeisistä osa-alueista. Lapsuuden osalta artikkelit käsittelevät seuraavia aihealueita: kehityspsykologian historia, lapsen kognitiivinen ja sosiaalinen kehitys, kielen kehitys, leikki, minäkäsityksen kehitys, kiintymys- ja vertaissuhteet lapsuudessa, ja perhe lapsen kehityksen kontekstina. Nuoruusiän psyykkisen kehityksen osalta artikkelit käsittelevät identiteetin muodostusta, perheen merkitystä aikuistumisessa, kouluun ja työhön liittyviä siirtymiä, nuorten mielenterveyttä ja positiivisen kehityksen tukemista sekä kehityksen kulttuurisidonnaisuutta.

Suoritustapa: kirjallisuuden tenttiminen ja/tai oppimistehtävät

Kirjallisuus:
Arnett, Jensen J. Adolescence and emerging adulthood. Cultural approach (5. painos) sekä
Siegler, R. ym. (2017). How children develop (5. painos).
Edelliset kirjat voi korvata tenttimällä:
Arnett, Jeffrey Jensen (2014) Adolescence and emerging adulthood sekä
Rogoff, Barbara (2003) Cultural nature of human development. Kirja löytyy EBSCO eBooks –palvelusta.
Viisi valittua artikkelia artikkelikokoelmasta: Artikkelit (20 kpl) on valittu seuraavista teoksista (artikkelikokoelmaa voidaan lukuvuosittain täydentää):
Zelazo, P. (toim.) (2013). Oxford handbook of developmental psychology (2013), Vol I (Body and Mind) ja Vol II (Self and Others),
McLean, K., Syed, M. (toim.)(2015). Oxford handbook of identity development,
Arnett Jensen L. (toim.) (2015). Oxford handbook of human development and culture.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja eritellä lasten ja nuorten kehityksen mekanismeja ja prosesseja, yksilön ja ympäristön vuorovaikutusta ja kehityksen konteksteja. Hän osaa arvioida ja analysoida lasten ja nuorten kehityspsykologian viimeaikaista tutkimusta.

ELÄMÄNKULUN PSYKOLOGIA II: Parisuhteet, perheet ja vanhemmuus 5 op

Sisältö: Opintojaksolla tarkastellaan parisuhdetta, perhettä ja vanhemmuutta sekä niiden psykologisia merkityksiä. Jakson tavoitteena on lisätä myös itsetuntemusta aihealueeseen liittyen.

Suoritustapa: oppimistehtävä

Kirjallisuus:
Gottman, J. & Silver, N. The seven principles for making marriage work, 2000 (tai uudempi painos).
Eerola, P. & Mykkänen, J. (toim). Isän kokemus, 2014. TAI
Mykkänen, J. Isäksi tulemisen tarinat, tunteet ja toimijuus, 2010.
Väänänen, R. Perheen rakenteen, dynamiikan ja arvojen merkitys lapsen psyykkiselle hyvinvoinnille, 2013.
Berg, K. Äitiys kulttuurisina odotuksina, 2008.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa parisuhteen muodostamiseen, toimivuuteen sekä kriiseihin liittyviä keskeisiä tekijöitä. Hän osaa kuvata sukupolvien ketjujen merkityksiä parisuhteen, perheen ja yksilön näkökulmasta, määritellä perheen rakenteen ja dynamiikan merkitystä yksilön psyykkiseen hyvinvointiin ja analysoida erilaisten kasvatus- ja kiintymystyylien merkitystä parisuhteessa ja vanhemmuudessa.

Valinnaiset opintojaksot (10 op):

TYÖELÄMÄN PSYKOLOGIA I 3 op

Sisältö: Opintojaksolla käsitellään organisaatiopsykologian teoriasuuntauksia, tiimien toimintaa, työpaikkakonflikteja, asiantuntijaorganisaation psykologiaa sekä rakentavan ongelmanratkaisun toteuttamista. Kirjallisuus tutustuttaa opiskelijan työ- ja organisaatiopsykologian perusteorioihin, johtamiseen, organisaation muutokseen ja työyhteisöjen kehittämiseen laajemmin.

Suoritustapa: kirjallisuuden tenttiminen tai oppimistehtävä

Oppimateriaalit:
Steptoe-Warren, G. Occupational psychology: an applied approach. 2013.(ei luku 3) (myös e-kirjana) ja
Pyöriä, P. (toim.) Työhyvinvointi ja organisaation menestys. 2012. (myös e-kirjana).

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa kuvata työ- ja organisaatiopsykologian keskeisimmät sisältöalueet, teoriasuuntaukset ja käsitteet ja soveltaa teoria- ja tutkimustietoa työpaikan käytännön ongelmien ratkaisemiseen.

TYÖ- JA ORGANISAATIOPSYKOLOGIA 3 op

Sisältö: Työhyvinvointi ja jaksaminen, työstressi, palautuminen ja kuntoutus, työn ja perheen yhteensovittaminen, johtaminen, työelämän muutokset sekä organisaation konsultointi.

Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen tai oppimistehtävä

Kirjallisuus:
1) Kinnunen, U. ym. (toim.) Työ leipälajina. 2008.
2) Pentikäinen, L. (toim.) Katsaus suomalaisen työn tulevaisuuteen. 2014. (myös e-kirjana)

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija tunnistaa työhyvinvoinnin riskitekijöitä etenkin työstressin ja työuupumuksen osalta, kuvata työhyvinvointia edistäviä tekijöitä sekä työhyvinvointi-interventioita ja selittää johtamisen merkitystä, työyhteisön konsultoinnin toteuttamista sekä organisaatiomuutosten käytännön toteuttamista työyhteisöissä.

RIIPPUVUUSKÄYTTÄYTYMISEN PSYKOLOGIA 3 op

Sisältö: Addiktio ja sen muodostuminen, asiakkaan motivointi muutosprosessin eri vaiheissa sekä muutoksen toteuttaminen ja ylläpito/retkahduksen ehkäisy.

Suoritustapa: kirjallisuuskuulustelu Avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä

Oppimateriaalit:
Koski-Jännes, A., Riittinen, L. & Saarnio, P. (toim.) (2008). Kohti muutosta. Motivointimenetelmiä päihde- ja käyttäytymisongelmiin.
Tammi, T., Aalto, M. & Koski-Jännes, A. (Toim.) (2009). Irti päihdeongelmista. Tutkimuksia hoidon ja ehkäisyn menetelmistä.
Päihdetilastollinen vuosikirja 2017, THL, sosiaaliturva. Saatavana verkkojulkaisuna: http://www.julkari.fi/handle/10024/135657

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa ja kuvata päihdeongelmia sekä yleisimpiä addiktioita, erotella päihdeongelmien ilmenemistapoja ja hoitomahdollisuuksia ja paikantaa konkreettisia työtapoja (esim. motivoiva
haastattelu), joita voi hyödyntää psykologin työssä.

TERVEYSPSYKOLOGIAN PERUSTEET 5 op

Sisältö: Opintojaksossa käsitellään terveyspsykologian historiaa ja teoriaperustaa, terveyden edistämistä sekä terveyspsykologian ajankohtaisia sovellusaloja (mm. stressi, nukkuminen, ravitsemuspsykologia, kipu, psykoneuroimmunologia).

Suoritustapa: oppimistehtävät verkossa, soveltava lopputentti

Oppimateriaalit:
Ogden J. (2015). Health Psychology (5th edition) (saatavilla e-kirjana),
Crossley M. (2000). Approaches to Health Psychology. Teoksessa Crossley, M (toim.), Rethinking Health Psychology, s. 15-35. ja
Sinikallio S. (toim). (2019) Terveyden psykologia. PSKustannus, Jyväskylä.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa hahmottaa terveyspsykologian keskeiset lähestymistavat ja sisältöalueet ja tunnistaa sen sovellusmahdollisuuksia, määritellä ja selittää terveyspsykologian peruskäsitteitä ja ydinkysymyksiä sekä soveltaa ja kehittää terveyspsykologian tarjoamia työkaluja yksilöllisessä terveyden ja hyvinvoinnin arvioinnissa ja edistämisessä.

PSYKOGERONTOLOGIA 5 op

Sisältö: Kirjallisuus käsittelee psykologista vanhenemista ja sitä, mitkä tekijät tätä prosessia määrittävät, ikääntymisen vaikutuksia yksilön psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin, mielenterveyden uhkia ja tavallisimpia ikääntymiseen liittyviä psyykkisiä ongelmia sekä sitä, miten väestön ikääntyminen vaikuttaa yhteiskuntaan ja palveluiden tarpeeseen.

Suoritustapa: oppimistehtävät

Oppimateriaalit:
Heikkinen, E. ym. (toim.) (2016). Gerontologia tai
Jyrkämä, J., Rantanen, T., Aromaa, A. & Heikkinen, E. (2013). Gerontologia (3. uud. p.). Helsinki: Duodecim.
sekä opintojaksolla ilmoitettavat artikkelit.

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelija osaa tunnistaa psykologisen vanhenemisen ominaispiirteitä ja suhteuttaa niiden yhteyksiä psyykkiseen hyvinvointiin, kuvata ikääntymiseen liittyviä mielenterveyden uhkia ja psyykkisiä
ongelmia, erotella psyykkisen toimintakyvyn eri osa-alueita, arvioida ikääntyvän ihmisen hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä sekä arvioida ikääntymiseen ja vanhustyöhön liittyviä eettisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia.

SOSIAALIPSYKOLOGIAN PERUSTEET 3 op

Sisältö: Tieteenalan käsitteelliset perusteet ja yleiset lähestymistavat

Suoritustapa: Kirjallisuuden tenttiminen avoimen yliopiston yleisenä tenttipäivänä

Kirjallisuus: Tentittävä kirjallisuus: Helkama, K. ym. (2015) Johdatus sosiaalipsykologiaan. (myös e-kirjana)

Tavoitteet: Opintojakson suoritettuaan opiskelijat tuntevat sosiaalipsykologian tutkimuskohteen, peruskäsitteet ja tutkimussuuntaukset.

Osallistumismaksu: 250€ + avoimen yliopiston rekisteröitymismaksu 320€

llmoittautuminen on sitova. Osallistumisen voi perua veloituksetta viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Tämän jälkeen tehdyistä peruutuksista laskutetaan puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutus jää kokonaan tekemättä tai mikäli opinnot keskeytetään, laskutetaan koko osallistumismaksu. Poikkeuksena ovat lääkärintodistuksella todennetut sairastumiset. Opintojen perumisesta tai keskeyttämisestä tulee ilmoittaa kirjallisesti kesäyliopiston toimistoon.
 
Oikeus muutoksiin pidätetään.

Tutustu avoimeen yliopistoon blogissamme.

Ilmoittautumiset kesäyliopistoon 1.1.2020 mennessä.
Lisätietoja: Anna-Maria Hentilä
Puh: 040 538 0213
Sähköposti: anna-maria.hentila@kymenlaakso.fi

Kurssille ilmoittautuminen

Muistathan, että ilmoittautuminen on sitova. Ilmoittautumisajan päättymisen jälkeen tehdyistä peruutuksista veloitamme puolet osallistumismaksusta. Mikäli peruutusta ei tehdä ollenkaan, perimme koko maksun.

Koulutusvahvistus/-peruutus lähetetään sähköpostitse viimeistään viikko ennen ko. koulutuspäivää.

Ilmoittautumislomakkeen lähetä-painiketta klikattuasi saat viestin ”Ilmoittautumisesi on rekisteröity”. Mikäli viestiä ei tule, ilmoittautumisen lähetys on jostain syystä epäonnistunut. Ota tässä tapauksessa yhteyttä toimistoomme.

Rekisteriseloste »

(*) merkityt kentät ovat pakollisia

Henkilötiedot
Yhteystiedot
Tilastotiedot